Kirjaessee

C:                   Natsit vastaan juutalaiset 

   Luin kirjan Poika raidallisessa pyjamassa, joka on John Boynen romaani. Se on julkaistu vuonna 2006 ja 2008 Mark Herman ohjasi myös elokuvan siitä. Kirja kertoo korkea-arvoisen natsiperheen 9-vuotiaasta Bruno-pojasta, joka perheineensä muuttaa Berliinistä maaseudulle lähelle juutalaista keskitysleiriä. Bruno ystävystyy aidan toisella puolella elävään saman ikäiseen juutalaiseen Shmuel-poikaan.
   Teos vaikutti hyvin paljon omiin tunteisiini, mielipiteisiini ja tietoihini. Koulussa opetettujen asioiden perusteella, tiesin kyllä ,mikä oli keskitysleiri, mutta en ollut tietoinen "sisäpiiritiedoista". Esimerkiksi kirjan luettua huomasin, että natsiperheissa valehdeltii lapsille todellisuutta. Heille uskoteltiin, että juutalaisilla on kaikki hyvin. Kirjassa Bruno on ylpeä, siitä mitä isänsä tekee. Totuus valkeaa Brunolle vasta kun hän menee aidan toiselle puolelle. Tunteet olivat pinnassa useasti kirjaa luettaessa. Iloinen kun Bruno on niin hyvä ystävä Shmuelille, surulline kun Bruno ei tajua, kuinka huonoissa oloissa Shmuel elää. Mielipiteeni keskitysleiriä vastaan vahvistuivat. 
   Teosta luettua myötätunto juutalaisia keskitysleiriläisiä kohtaan nousi ja viha saksalaisia kohtaan nousi. Tuntui, että Saksa ei voisi olla niin epäreilu juutalaisia kohtaan. Juutalaiset tekivät työtä käskettyä, mutta natsit vain huusivat heille ja kohtelivat heitä väkivallalla. Myötätuntoa herätti myös Bruno ja Shmuel. He varmasti aavistivat, että eivät saisi tutustua aidan takia. Mutta heidän välilleen syntyi vahva ystävyyssuhde aidasta huolimatta.
   Teos tuntuu olevan saksalaisia vastaan ja juutalaisten puolella. Vaikka teoksessa ei sanota kumpi on väärin ja kumpi oikein, siinä puhutaan natseista ilkeinä johtajina ja keskitysleirin karut puolet tuodaan esiin. 
   Teos vaikuttaa lukijan tunteisiin koskettavalla kertomuksellaan. Lukijaa koskettaa pienten poikien ystävystyminen aidasta ja vihollisleireistä huolimatta. Nykyelämässä emme edes voi kuvitella, millaista on ollut keskitysleirillä elo. Meillä Suomessa ihmisoikeudet ovat tärkeitä, joten teos vaikuttaa myös ihmisoikeuksien kannalta. Tarinassa ei tunneta sanaa ihmisoikeudet, sillä natsit alistavat juutalaisia ja päättävät heidän elämästään.
   Teoksella ei ole enään mitään yhteyksiä nykymaailaan ja -elämään. Nykyään ei ole enään keskitysleirejä, saksalaiset eivät ole ilkeitä natsijohtajia ja juutalaisillakin hyvä asema.
   

Riemurahat

Farssi on komedia, joten sen tarkoitus on saada yleisö hymyilemään ja nauramaan.  Farssin hauskuus koostuu väärinkäsityksistä, salaisuuksista, absurdeista tilanteista ja verbaaliin huumoriin. Farssissa on nopea, loppua kohden kiihtyvä juoni. Farssi myös sisältää vähintään yhden takaa-ajokohtauksen. Farssit päättyvät yleensä onnellisesti. Joten Riemurahat oli hyvin onnistunut farssina.
     Lavastuksena toimi Perkinssien talo sisältä päin. Lavastus toimi mielestäni hyvin.
     Näyttelijöinä olivat Lappeenrannan kaupunginteatterin omat näyttelijät. Vaikea valita mitkä näyttelijäsuoritukset olisivat jääneet parhaiten mieleen, oli niin paljon hyviä suorituksia.
     Näytelmä "Riemurahat" oli hauska ja siinä ei voinut olla nauramatta. Siinä juoni oli rakennettu hyvin, ja näyttelijät olivat ammattimaisia. Hyviä kohtauksia oli näytelmä täynnä. Koska näytelmä oli farssi, siinä joutui hirveästi koko ajan miettimään, mitä nyt tapahtuikaan, ja kuka oli kuka. Mutta Riemurahat oli viihdyttävä näytelmä.

Uutinen

Kirja:Maria Kallio- Kuolemanspiraali
Kirjailija:Leena Lehtola
Julkaisu:Tammi 1997



  Valmentaja murhasi kylmäverisesti!

Monen vuoden harjoituksien ja yhteistyön jälkeen vuodatettiin kirjaimellisesti kyyneleitä ja verta. Valmentaja murhasi oman valmennettavansa harjoitusvälineillä.

Viime viikolla Helsingissä Kati Järvenperän autosta tehtiin uskomattoman kauhea löytö. 16-vuotias Noora Nieminen löytyi auton takakontista kuolleena. Nieminen oli jo monta vuotta kerennyt harrastamaan hänelle tärkeää lajia, taitoluistelua. Tarkemmin ottaen Nieminen oli pariluistelija. Kun Nieminen löydettiin kuolleena, hänen kassissaan olivat veriset luistimet, joten rikospoliisi Mari Kallio pystyi jo nyt silloin sanomaan, että murha-aseena oli käytetty urhin omia luistimia.

Noora Niemisen murhaa tutki rikospoliisi Maria Kallio. Hänen mukaan murhaaja tuli todellisena yllätyksenä. Niemisen murhaaja oli tämän oma valmentajansa Raimo Luoto. Kallion mukaan Luoto oli vaikuttanut hyvin sympaattiselta ja ystävälliseltä, joten poliisi ei epäillyt hän aluksi murhaajaksi. Kun Luoto oli paljastunut teostaan, myös syy paljastui silloin. Kanadan Edmontonissa Nieminen oli ollut hyvin päihtyneenä ja valmentaja Luoto oli silloin raiskannut hänet. Kun Nieminen näki valmentajansa katselevan vihjailevasti toisen valmentajan lasta, Nieminen uhkasi paljastaa, mitä Luoto teki hänelle Kanadassa.

Pääsimme haastattelemaan rikospoliisi Maria Kalliota. Kysyimme häneltä, miten epäilyt jakaantuivat ennen kuin todellinen murhaaja paljastui. - "Epäilyksiä kyllä löytyi jonkin verran. Se oli alusta alkaen selvää, että Niemisen vanhemmat eivät liittynet murhaan mitenkään. Myöskin Järvenperä oli syytön. Haastattelimme Niemisen ystäviä niin harjoituksista kuin muualtakin. Joitain epäilimme hiukan, joitain emme ollenkaan. Aluksi suurin epäilymme kohdistui Nooran luistelu pariin. Mutta kaivettuani tarpeeksi tietoa, minä vain tiesin, että Luoto oli kaiken tämän pahan takana". Kysyimme myös, miten Raimo Luodon kiinni ottaminen onnistui. - "Se oli hyvin haastava takaa-ajo! Menin juttelemaan Luodolle jäähallin pihalle keksittyäni hänen oleva murhaaja. Hän ei pystynyt enää mitenkään puolustamaan itseään sanoilla, joten päätti lähteä juoksemaan pakoon. Lähin tietysti hänen peräänsä jäähallin sisälle. Lopulta me molemmat olimme jäällä, ja hän yritti murhata myös minut omilla luistimillaan. Onneksi hän rauhoittui, istahti alas, ja sitten lopulta myönsi tekosensa.

Vaikka kuinka kamalalta ja hurjalta tämä kuulostaakin, tällaisiakin asioita ikävä kyllä tapahtuu. Meidän ei auta kuin yrittää auttaa ihmisiä ymmärtämään, että murha ei ole ratkaisu mihinkään.
    
 

Liian vähäiset jäävuorot

Harvalle ei varmaan tule yllätyksenä, että jäälajien harrastajat harjoittelevat hyvin paljon. Kaikki viettävät suurimman osan ajastaan jäähallissa tai peleissä tai kisoissa. Mutta ongelmana nyt onkin se, että monesta moneen nämä nuoret opiskelijat joutuvat olemaan jäähallissa. Jokainen nuori tarvitsee lepoa, mutta miten tämä onnistuu kun harjoitukset loppuvat ilta kymmenen jälkeen?
  Jäälajien harrastajat ensimmäisen kerran menevät aamulla ennen koulua harjoittelemaan, käyvät koulussa ja sitten ilta myöhään asti ollaan taas harjoittelemassa. On paljon jäälajien harrastajia, joten myös monia seuroja. Eli on ymmärrettävää, että jäähalleissa on täyttä vuorojen kanssa. Tämän takiako pitäisi nuoret laittaa harjoittelemaan illalla?
   Jos nuori ei saa levättyä eihän hän jaksa koulussakaan keskittyä. Nuorelle laji on varmasti hyvin tärkeä eikä halua siitä noin vain luopua. Jos haluaa koulussa pärjätä pitäisi myös olla aikaa lukea kokeisiin, tehdä läksyt ja nukkua riittävä määrä, että jaksaa nousta aamulla kouluun ja harjoituksiin.
    Vaikka jäähallien vuorot ovat täysiä, kaupunki voisi silti miettiä miten jäävuorot jaetaan kaikille sopiviksi ajoiksi. Ja voitaisiin myös miettiä sitä, ettei aina samat seurat saisi myöhäisimpiä tai kaikista aikaisempia vuoroja. Jokainen seura varmasti joutuu kokemaan myöhäiset tai aikaiset harjoitukset, mutta sen ei tarvitsisi olla jokapäiväistä. Etenkää aamusta iltaan oleskelua hallilla.

Novelli

Kolmantena vuonna hän viimein valmistui. Ensimmäisenä vuonna hän totutteli vasta talon tavoille. Koitti ymmärtää miten lukiossa toimitaan, ja selvisi koeviikoista kunnialla.
     Toisena vuotena haasteet alkoivat kasvaa. Asiat muuttuivat vaikeammiksi, koeviikot pahenivat ja koulupäivät pitenivät. Tänä kesänä ei voinut unohtaa koulua, sillä kolmas vuosi häämötti jo.
      Kesä loppui ja kolmas vuosi alkoikin jo. Hänestä tuntui, että olisi jo uupunut, mutta ei auttanut kuin lukea ja keskittyä kirjoituksiin. Kirjoitukset tulivat ja menivät. Hän oli uupunut, mutta lopulta tyytyväinen kun hän sai valkolakin päähänsä.

Taitoluistelu

Harrastan taitoluistelua. Olen harrastanut kyseistä lajia alle 3-vuotiaasta asti. Menimme isosiskoni kanssa luistelukouluun kun olin vaja 3-vuotias, silloin vannoimme ettemme enää ikinä tulisi jäälle. Toisin kuitenkin kävi, aloin harrastaa luistelua vakituisesti ja aloitin kisaamisen 6-vuotiaana. Luistelu vie paljon aikaa. Talvisin kun kausi on parhaillaan käynnissä harjoittelen 13 kertaa viikossa. Kisoissa käymme joskus joka viikonloppu ja joskus on muutama viikko väliä kisojen välissä.

Taitoluistelu on mukavaa, mutta myös rankkaa ja haastavaa. Ei ole helppoa tehdä asioita jäällä. Kun pienenä menee luistelukouluun siellä opiskellaan pysymään itse pystyssä ja oikeanlainen kaatuminen. Myöhemmin vasta opiskellaan enemmän luisteluun liittyviä asioita.

Luistelu koostuu neljästä eri asiasta. Niihin kuuluu hypyt, piruetit, askeleet ja liu`ut.  Näitä kutsutaan elementeiksi. Oma lempielementtini ovat hypyt. Hyppyjä on kuusi erillaista. Ja hyppyjä voi tehdä erillasia sillä tavoin, että tekeekö yhden hypyn vai monta hyppyä peräkkäin ja montako kierrosta tekee. Naiset tekevät enintään kolme kierrosta ilmassa, kun taas miehet tekevät neljä. Pirueteissa on perusasentona vaaka, istuma ja seisoma, mutta niihin on todella paljon erillaisia variaatioita. Liukuja on myös monia, niitä tehdään yleeensä yhdellä jalalla liukuen ja nostetaan vapaana oleva jalka ylös. Askeleet ovat suuri osa luistelua, sillä kisoissa meitä arvostellaan meidän perusluistelun ja siirtymisten perusteella. Siirtymisillä tarkoitetaan askeleita joilla siirtyy elementistä toiseen.

En voisi kuvitella harrastavani mitään muuta lajia, varmaankaan sen takia, että olen viettänyt koko ikäni tämän lajin parissa. Siitä on tullut ikään kuin rutiini, että koulusta mennään suoraan harkkoihin, sen jälkeen hoidetaan koulu hommat ja jos vain aikaa riittää niin illalla kavereiden kanssa. Se vie paljon aikaa kyllä ja välillä tuntuu ettei millään jaksaisi mennä harjoituksiin, mutta pyrin luistelemaan niin pitkään kuin vain kroppani kestäisi sen.